Julkaistu Jätä kommentti

Meditaatio liikkeessä: pysähtyminen tanssin avulla

Monelle meditaatio tarkoittaa paikallaan istumista ja hengityksen seuraamista. Mutta entä jos pysähtyminen voisi tapahtua myös liikkeessä?

Vatsatanssin pehmeissä, toistuvissa liikkeissä on jotain, joka hiljentää mielen luonnostaan. Kun huomio siirtyy hengitykseen ja kehon rytmiin, ajatusvirta hidastuu – ja mieli alkaa rauhoittua.

Liike, joka on ollut meissä aina

Tanssin alkuperäinen tarkoitus on ollut ilon ilmaisu. Pieni lapsi tanssii riemusta, koska keho reagoi elämän rytmiin luonnollisesti.
Rytmi on meissä jokaisessa – hengityksessä, sydämen sykkeessä ja askelten rytmissä. Kun liike ja hengitys yhdistyvät, palaamme johonkin hyvin alkukantaiseen, siihen mitä olemme aina olleet.

Hengitys ja liike – yhteys omaan sisäiseen rytmiin

Kun liikun ja hengitän tietoisesti, aistien kehoni tuntemuksia, siinä on jotain voimakasta. Tunnen saavani yhteyden korkeampaan minääni – siihen osaan, joka näkee laajemmin ja tuntee syvemmin.

Fyysiset aivot ovat erinomainen väline havainnointiin, mutta niiden taukoamaton pälpätys voi myös harhauttaa siitä, mikä todella on tärkeää. Kun minulla on vain hengitys ja liike, kaikki tuntuu kevyemmältä. Huolestuneet ajatukset jäävät taakse, ja tilalle nousee jotakin tuoretta – selkeyttä, iloa ja inspiraatiota.

Tiede ja tunne kohtaavat

Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tanssi ja liikemeditaatio voivat vaikuttaa mieleen ja aivoihin monella tavalla.

Säännöllinen tanssi vähentää stressihormoni kortisolia ja lisää mielihyvähormonien tuotantoa (Koch et al., 2019). Samalla se vahvistaa kehotietoisuutta – sitä, että tunnistaa paremmin oman kehonsa viestejä ja pystyy rauhoittamaan mieltä liikkeen avulla.

Aivokuvantamistutkimukset ovat myös osoittaneet, että tietoisen liikkeen muodot, kuten jooga tai qigong, aktivoivat samoja aivoalueita kuin istumameditaatio, erityisesti niitä, jotka liittyvät läsnäoloon ja tunteiden säätelyyn (Farb et al., 2012; Tang et al., 2015).

Lisäksi tanssi tukee aivojen plastisuutta – kykyä luoda uusia hermoyhteyksiä ja sopeutua muutoksiin. Rehfeld et al. (2018) havaitsivat, että säännöllisesti tanssivat ihmiset säilyttivät paremman muistitoiminnan ja motorisen koordinaation kuin pelkkää perinteistä liikuntaa harrastavat.

Kaikki tämä tukee sitä, minkä monet tanssijat tietävät kokemuksesta: liikkeen kautta mieli rauhoittuu, keho vahvistuu ja tietoisuus syvenee.


Lopuksi:
Meditaatio ei aina vaadi hiljaisuutta. Joskus pysähtyminen löytyy musiikin ja liikkeen keskeltä – sieltä, missä rytmi hengittää sinussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *